Politiikan painopisteitä

Metsäsektori

Metsäteollisuus

Suomelle ja Keski-Suomelle metsätalous on aina ollut yksi tärkeimmistä teollisuudenaloista eikä tulevaisuuskaan muuta näytä. Metsäteollisuus alihankkijoineen on Keski-Suomelle erittäin merkittävä niin talouden kuin työllisyydenkin kannalta. Metsäteollisuuden nykyinen hyvä suhdanne sekä jalostus ja innovaatiot alalla säteilevät hyvinvointia koko maakuntaan.

Metsäverotus

Kokonaisveroaste Suomessa on Eurooppalaisittain ajateltuna varsin korkealla tasolla. Tähän on monia selittäviä syitä, mutta yhtä kaikki pääomaverotuksen kiristäminen ei ole talouden dynamiikkaa tukeva eikä myöskään Suomen etu tärkeää metsäsektoria kurittavana toimena.

Kiinteistövero

Kiinteistöveron perusajatuksesta ollaan erkaannuttu jo aikoja sitten, mutta kun jokin vero on säädetty niin hankalia ovat poistaa. Kiinteistöveropohjan laajentamisesta metsä- ja/tai peltomaahan on aika-ajoin eräät maininneet. Epätasa-arvoisempaa lainsäädäntöä on vaikea kuvitellakaan.

Maatalous

Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa oleva viljelijä, kuten toki koko ajan suurempi joukko aktiiviviljelijöistä, jotka ovat koko aikansa toimineeet EU-aikakaudella. En joutunut kokemaan varsin perustavaalaatua olevaa muutosta maatalouden harjoittamisessa
Onpa noita muutoksia ehtinyt silti omaan uraanikin sattua vuodesta 1996 eteenpäin ja aina ne ihmetyttävät yhtä lailla. Tilanne nyt kuitenkin on tämä ja kohti valoisampaa huomista on meidän yritettävä käydä ja siitä seuraavassa hiukan:

Maanviljelijöiden tuottaman raaka-aineen osuus elintarvikkeiden hinnasta on todella pieni. Lähiruoan arvostuksen nousu kuluttajien keskuudessa on myönteistä kehitystä ja avaa mahdollisuuksia lähimyyntipisteiden olemassa ololle. Raaka-aineen jatkojalostaminen ja vienti ovat pohtimisen arvoisia asioita tuottajien keskuudessa. Edellämainittuun olisi valtiovallalta saatava erinäköisiä kannustimia tuotekehitys-, innovointi- sekä vienninedistämistukina esimerkiksi.

Ilmastonmuutos

Metsät

Uskomattoman pitkä vääntö piti taasen käydä EU:ssa ennen kuin viimein ymmärsivät metsien sitovan hiilidioksidia ja että tehokkaan metsätalouden harjoittamisen seurauksena Suomessa metsät sitoo hiilidioksidia paljon enemmän kuin mitä sen käyttö vapauttaa. On muistettava että puun kaataminen ei tarkoita samaa kuin puun koko iän aikana sitoman hiilidioksidin vapautumista kerta heitolla, ei alkujakaan. Uusimman ilmastoraportin julkistamisen jälkeen oli huomattavissa keskustelun painopisteen siirtymistä metsiin ja niiden pelastavaan voimaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tämä on ymmärrettävää, mutta samaan aikaan vaarallinen kehitys metsäsektorin mahdollisesti joutuvan ikään kuin silmätikuksi ainoana turvana tässä taistelussa. Kaikkine sektoreiden on tehtävä kaikkensa päästöjen vähentämiseksi. Poliitikoilta vaaditaan tämän asian ymmärtämistä ja vastuullisia ja ehkä vaikeitakin päätöksiä suunnan muuttamiseksi ilmastonmuutostaistelussa.

Maatalous

Maaseudun rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan näyttää vain vahvistuvan, mikä voi olla jopa osin maaseudun ja maatalouden pelastus mikäli alustavat tutkimustulokset peltojen potentiaalista metsien ohella olla merkittävä hiilidioksidin nettositoja käyvät toteen.

Liikenne

Suomi pohjoisena ja pitkien etäisyyksien maana Ruotsin ohella ainakin joutuu suunnittelemaan liikenteen järjestelyjä eri lähtökohdista kuin EU maat noin keskimäärin.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on järkevää ja tarpeellista ja eritoten kaupunkialueilla vähäpäästöinen tai jopa päästötön liikenne tuo merkittäviä terveyteen liittyviä etuja.
Edellämainittuun viitaten liikennejärjestelyjä Suomessa olisi syytä tarkastella Suomen hyvin erilaisiin liikenneprofiileihin perustuen kaupunkiliikenteen, kaukoliikenteen ja maaseudun lähiliikenteen näkökulmista.

Maahanmuutto ja pakolaisuus

Väestön määrä Suomessa uhkaa kääntyä laskuun 2030 luvulla ja yli 65 vuotiaiden ikäsegmentti on ainut kasvava väestöryhmä. Tämä tietää auttamatta työvoimapulaa ylläpitääksemme hyvinvointivaltiomme perusteet ja tason entisellään. Mikä siis avuksi? Onhan poliitikkojenkin suusta tullut kannustusta väkiluvun puolesta toimimaan pilke silmäkulmassa, muttei se ehkä riitä ellei suomalaiset koe perheen perustamista turvalliseksi ratkaisuksi suomalaista yhteiskuntaa arvioidessaan. Voihan olla että kyseessä on myöskin ohimenevä asenneilmapiiri, aika näyttää.

Työperäinen maahanmuutto on mielestäni järkevää politiikkaa. Se osuu suoraan ongelmaan ilman suuria ongelmia. Tämäkin vaatii asenteiden tarkastamista, mutta perusteet asian vakavaan harkintaan ovat painavat.
Maahanmuutto yleisemmin on asia johon lähihistoria huomioon ottaen on syytä luoda strategiat ja hyväksyä se tosiasia että tällainen muuttoliike on tullut jäädäkseen taloudellisen polarisoitumisen maailmassa lisääntyessä.
Kiintiöpakolaisten määrän korottamisella voidaan hätää kärsivien asemaa parantaa niin, samalla kun toisista kulttuureista tulevien integroituminen yhteiskuntaamme olisi mahdollisimman sujuvaa, kontrolloitua ja kaikille turvallista.
Maahanmuuto ja pakolaisuus ovat oire kohdemaiden oloissa. Ennaltaehkäisemällä konfliktien syntymistä kohdemaissa voidaan toivoa päästävän tilanteeseen että onglemasta päästäisiin eroon. Näissä talkoissa avun kohdentaminen kohdemaihin ja eriarvoisuuden vähentäminen globaalisti auttavat.

Työllisyys

Suomessa suuryritykset työllistävät 35% ja mikro-, pienet- ja keskisuuret yritykset 65% työvoimasta. Itse pk-sektorilla toimivana ja alan lainalaisuuksia ymmärtävänä uskon voivani tuoda painavaa asiaa sen puolesta, että ymmärrettäisiin pk-sektorin tärkeys ja sen toimintaedellytysten turvaaminen koko maassa.